Tuulonen lentää,leutona puiden latvuksissa,
edes takas se lensi.
Aivan kuin se etsisi,
mitä lienee etsimässä,
ehkä ystävää,
taikka irtolehtiä,
mitkä saisi puhaltaa,
korkealle ilmaan,
sekä uiskennella niiden lomassa.

Jos vaikka tielle sattuisi
orava pienoinen tulemaan,
ties vaikka pientä jekkua
yrittäisi ja kuusen takaa 
häntää pörröttäisi.

Mutta jos matkalla sattuisi 
vastaan kävelemään mäyrä
herra suuressa silinterissään.
Sen se varmasti puhaltaisi 
lentoon taivaan korkeuksiin.
Vähän mäyrä herraa 
juoksuttaisi ennen kuin
laskisi hatun takas päähän.

Kuka ties mitä tuolla pikku 
tuulosella on mielessä pitkällä
matkallaan. 
Kun seuraavan kerran
pistät pääsi ulos, muista 
pitää hatustasi kiinne,
ei sitä tiedä vaikka 
tuulonen sitäkin innostuisi
lennättämään.>